tag:blogger.com,1999:blog-771991900146524423.post5786502773584762074..comments2013-09-03T06:52:54.947-07:00Comments on Vielä joskus, joskus jossain: JOS HOITAJAKSI HALUAT NYT, NIIN TAKUULLA YLLÄTYT...Annishttp://www.blogger.com/profile/17012170280001044619noreply@blogger.comBlogger3125tag:blogger.com,1999:blog-771991900146524423.post-34690942490637086382012-09-01T01:35:26.938-07:002012-09-01T01:35:26.938-07:00Hyvä että toit tämänkin näkemyksen esille. On tott...Hyvä että toit tämänkin näkemyksen esille. On totta, että on olemassa myös ihania työyhteisöjä (toissakesän kesäduunipaikka oli juuri sellainen!), mutta halusin kirjoituksellani nimenomaan saada aikaan keskustelua. Hyvä siis! :) <br /><br />Ja kyllä, haastavia opiskelijoitakin on. On niitä kaiken osaavia besserwissereitä tai sitten arkajalkoja. On myös niitä hyviä opiskelijoita, jotka tekevät sitä mitä osaavat ja ottavat selville sen mitä eivät tiedä, eivätkä arkaile pyytää apua. On myös tiedostettava, että kehitysalueita löytyy pitkälle valmistumisen jälkeenkin. Ei se valmistuminen tarkoita sitä, että olisi täysin valmis hoitaja. ;) <br /><br />Ja sanottakoon nyt, että on erilaisia työpaikkoja. Toissakesän duunipaikassa tiimityö toimi, ilmapiiri oli mahtava ja huumori kukki! Näin ei ole kaikkialla. Kyllähän sen huomaa missä paikoissa menee hyvin ihan noissa sairaspoissaolo- ja irtisanoutumistilastoissakin. Työntekijät tekevät sen työpaikan kyllä. <br /><br />Jatkakaa!Annishttps://www.blogger.com/profile/17012170280001044619noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-771991900146524423.post-16052469931918477902012-09-01T01:30:37.444-07:002012-09-01T01:30:37.444-07:00Yllättäen työ voi olla myös kivaa, haastavaa, palk...Yllättäen työ voi olla myös kivaa, haastavaa, palkitsevaa ja antoisaa. Myös työyhteisö voi olla avoin, salliva, oppimista ja myöhemmin ammatillista kehitystä tukeva. Työporukassa voi muodostua myös loppuelämän ystävyyssuhteita, joskus jopa parisuhteita. Myös oma asenne ratkaisee paljon. Paskaa ei tarvitse niellä opiskelijankaan, mutta myös kritiikin voi oppia ottamaan vastaan ilman että ruokiksella itkee silmät päästään, kitkuttaa ranteitaan muovilusikalla ja haukkuu kaikki pystyyn. Opiskelijoiden kohtelu on yks tärkeimpiä asioita jokaisessa työyksikössä; siinä on mahdollisuus rekrytoida tuleva työkaveri ja se ihminen, joka sijaistaa lomasi. Vastaavasti voi myös jättää ikuisen EI VITTU IKINÄ EI MISSÄÄN HERRAN NIMESSÄ TUONNE - vaikutelman niin työpaikastaan, kuin koko alastakin. <br /><br />Toki on sitten myös haastavia opiskelijoita. On niitä jotka osaavat kaiken, tietävät vielä enemmän ja arviointitilanteessa järkyttyvät suuresti kun kehitysalueita yllättäen löytyykin. On niitä, joiden koko olemus huutaa isoon ääneen EVVK. On niitä, jotka pelkäävät kaikkea ja kaikkea, niin sitä osastonlääkäriä kuin sitä petissä pötköttelevää mummoa. Jos työssään joutuu jatkuvasti kohtaamaan väkivaltaa, vittumaisia työkavereita ja ylikuormittavia potilaita ja hoitotilanteita, lienee itsetutkiskelun ja asennetarkastuksen jälkeen syytä reilusti avata suunsa ja puuttua epäkohtiin sitkeästi niin kauan, että niihin puhutaan. Tiimityö on voimaa ja ylipaino ylivoimaa, vai miten se oli.SusannaMhttps://www.blogger.com/profile/15888180165353077950noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-771991900146524423.post-5103815361409467032012-09-01T01:17:07.243-07:002012-09-01T01:17:07.243-07:00Tästä märinästä unohtuivat myös maininnat hoitajie...Tästä märinästä unohtuivat myös maininnat hoitajien jatkuvasti kohtaamasta väkivallasta, jos osastolle tuodaan esimerkiksi deliriumpotilaita ja siitä, että vartijoita ei tajuta kutsua apuun, vaikka ne ovat juuri sitä varten. <br /><br />Ja sitten hallitus haluaa lykätä sitovia asetuksia hoitajamiehityksistä vuoteen 2015? Saanko nyt kirota, saanko? Annishttps://www.blogger.com/profile/17012170280001044619noreply@blogger.com